You are hereBlogit / araja's blog / Kohti uudenlaista asiantuntijuutta

Kohti uudenlaista asiantuntijuutta


By araja - Posted on 10 Kesäkuu 2016

Kahdeksan etädigitoijaa eri puolilta Suomea jatkoivat luonnontieteellisten näytteiden digitoinnin kehittämistä etätallennuksen suuntaan Digitointia kylille EAKR–hankkeessa 2015-2016. Digitoijat testasivat DigiWeb-tallennusohjelmaa, jonka toiminnoilla ja sähköisillä ominaisuuksilla luonnontieteellinen asiantuntijatyö pyritään saamaan mahdollisimman ergonomiseksi ja tehokkaaksi, vuoropuhelua ja laatutekijöitä unohtamatta. Etätallennuksessa nettipohjaisten palveluiden täytyy pystyä siirtämään suuriakin datamääriä ja lataamaan mm. laadukkaita valokuvia digitoinnin onnistumiseksi. Kun tiedonsiirtonopeudet nousevat uusien teknologioiden myötä, etätallennus mahdollistuu yhä paremmin myös haja-asutusseudulla. Nykyaikaisessa etätyössä työntekijät saavat käyttöönsä sähköiset tietosisällöt ja työkalut luokseen, jolloin työnteko on mahdollista hajauttaa maan- tai maailman laajuiseksi yhteistyöverkostoksi ja työteko onnistuu omilla laitteilla kotikonttoreista käsin. Uusi työpaikka on tietoverkko, joka on parhaimmillaan läsnä kaikkialla.

Julkisen sektorin työmahdollisuuksien pienenemisen vuoksi uudet ja akateemiselle alalle epätyypilliset urapolut, mm. yrittäjyys ja työskentely, tietoverkossa ovat lisääntymässä. Työnantajat ja -tekijät voivat löytää toisensa verkossa erilaisten asiantuntija- ja freelancerfoorumien kautta ja näin tarjota sekä vastaanottaa palveluja mitoitettuna itselle sopivaksi kokonaisuudeksi. Parhaimmillaan tämä lisää työntekijän vapautta, mutta pahimmillaan silpputyö luo epävarmuutta ja pakottaa olemaan valmiudessa työntekoon, aina silloin kun sitä on tarjolla. Tietoon perustuvissa hankkeissa organisaatio voidaan koota kertaluontoisesti, jolloin projektin henkilöstö muodostetaan sopivista asiantuntijoista. Luonnontieteellinen digitointityö on jatkuvaa, mutta sen voi myös pilkkoa projekteiksi erilaista osaamista vaativaksi ja erilaisten kokoelmien tai tutkimusteemojen ympärille. Työn valmistuttua organisaatio voidaan purkaa, ja asiantuntijat jatkavat ehkä muissa työtehtävissä tai uusissa hankkeissa. Vaativammissa digitointitöissä tarvitaan koordinoijaa, joka selvittää työntekijäosapuolten taustat ja osaamisen, asettaa työlle standardeja sekä valvoo osapuolten työn laatua ja sitoutumisen noudattamista. Digitointia kylille -hankkeessa näihin tekijöihin on kiinnitetty huomiota mm. DigiWeb-sovelluksen ominaisuuksia kehitettäessä ja sähköisiä tallentajaprofiileja suunniteltaessa.

Oma konttori kotona vaatii pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä

Tallennustyö kotoa käsin mahdollistaa sekä työn tekemisen että työn tarjoamisen itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin omaa työnteon määrää ja aikataulua voi pitkälti säätää vapaasti. Pitkien välimatkojen takaa ei aina tarvitse liikkua työpaikalle, mikä säästää aikaa ja ympäristöä. Haasteiksi itsenäisessä työnteossa saattaa nousta työn tavoitteiden asettaminen ja omaa keskittymiskykyä tukevien asioiden löytäminen pitkäjänteisen ja tarkkuutta vaativan työn tekemiseen. Työpäivän sopiva tauotus ja rytmitys sekä hyvä fyysinen työympäristö parantavat keskittymiskykyä ja tukevat työterveyttä, joten niiden suunnitteluun kannattaa etätyössäkin paneutua. Tavoitteiden saavuttaminen sujuu helpommin tiimityönä, jolloin samaa kokoelmaa tekee useampi henkilö vuorovaikutuksessa ja työ etenee.

Etätyö asettaa myös työnantajalle erilaisia vaatimuksia kuin perinteinen konttorityö. Kun työyhteisö on maantieteellisesti hajallaan ja kommunikointi perustuu pelkästään sähköisiin järjestelmiin, luottamus työnantajan ja työntekijän välillä on kaiken a ja o. Työnteon pelisäännöt ja rutiinit tulee tehdä selviksi jo ennen työn aloitusta. Erityisen tärkeää on asettaa työlle selkeät tavoitteet ja tarkistaa niitä työn etenemisen mukaan. Myös palautteenannon tulee olla rutiininomaista ja säännöllistä. Hedelmällisintä on, kun sekä työnantaja että työntekijä pystyvät antamaan työn kulusta palautetta toisilleen.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Luonnontieteelliselle digitoinnille ominainen tiedonkeruu laajasta sähköisestä järjestelmästä vaatii harjaantuneisuutta ja kokemusta. Keruupaikat, vanhat käsialat ja kerääjätiedot aiheuttavat välillä harmaita hiuksia tai innostavat kaivamaan ja yhdistelemään tietoa salapoliisin tavoin laajalti eri paikoista. Digitoitavaa riittää jo Suomessa kymmeniä miljoonia kokoelmanäytteitä, ja hidas tutkimustyö on ristiriidassa massadigitoinnin tehokkuutta vaativan luonteen kanssa. Asiantuntijuus ja sähköiset työkalut auttavat tässä. Kokoelmat sisältävät myös helpommin luettavaa informaatiota ja sen nostaminen esiin automaattisin menetelmin yhdessä tallentajan perehtyneisyyden kanssa auttaa työn etenemisessä.

Tallennustyön vaikeusasteeseen ja tätä kautta työn laatuun vaikuttaa mm. kokoelman vanhojen näytteiden määrä ja eliölaji, jota digitoidaan. Etikettien mahdolliset vanhat käsialat vaativat taitoa tulkita, minkä lisäksi mm. paikkatiedot täytyy osata sijoittaa tallennuskenttiin oikein – varsinkin kasvinäytteiden keruu on tapahtunut lukemattomista eri paikoista ja eri kerääjien toimesta. Hyönteisnäytteissä tarkan paikkatiedon haltija voi olla itse kerääjä tai sen voi löytää näytteestä erillään olevasta keruupäiväkirjasta. Kaikesta huolimatta tiedot tulisi kirjata virheettömästi ja näytekohtaisesti luotettavan metatiedon aikaansaamiseksi. Laatutekijöistä on vastuussa työn tekijä omalla harrastuneisuudellaan, huolellisuudellaan ja halulla kehittyä työssään, mutta myös työn tilaaja omalla seurannallaan ja palautteellaan.

Sähköinen työympäristö ei välttämättä vähennä tarvetta tavata työyhteisön jäseniä myös ns. livenä. Erilaiset asiantuntijatapahtumat, koulutukset digitointiteeman ympärillä ja yhteisöllisten työtilojen hyödyntäminen voisivat olla oma osansa vuorovaikutusta sähköisen foorumin lisäksi. Asiantuntijatiedon jakaminen ja vuorovaikutus monistaa digitoinnin hyvää laatua laajemmalle ja motivoi oppimaan lisää. Digitointia kylille -hankkeessa olemmekin saaneet työskennellä tiiminä tietoverkossa saman kokoelman parissa usean yliopiston eri alan asiantuntijan kanssa ja jakaa tietoa ja kokemuksia. Ammattitaito vaatii osaamisen ylläpitoa ja jatkuvuutta. Toivottavasti tulevaisuudessa tavataan yhä enemmän yhteisellä digitointifoorumilla, ja työ kotikonttoreista käsin voi jatkua!

Hanna Araja-Matilainen, Jaana Penttilä, Kati Pihlaja

Lähteet

Juhani Pekkola, Leena Uskelin (toim.). 2007. Etätyöopas työnantajille. Työministeriö

Huokuna, Tiina. 2016, Tohtoreista ja dosenteista tuli yrittäjiä, Acatiimi 4/16